FARKKUJEN HISTORIA JA FARKUN NIMEN, DENIM-KANKAAN, ALKUPERÄ
Farkun nimen alkuperästä ja historiasta ei olla täysin varmoja. Riippuen myös lähteestä. Osa tutkijoista uskoo siihen, että deminiä kudottiin ensimmäisenä Nimesissä, Ranskassa. Ajatellaan, että demin-kankaan nimi olisi lyhennys sanoista ”de Nimes” eli ”Nimesistä”.
Osa tutkijoista on siinä uskossa, että demin on syntyt Genovassa, Italiassa. Ranskalainen nimi Genes olisi perustana farkkujen englanninkieliselle nimelle Jeans. Osa myös uskoo deminin kehittyneen dungaree kankaasta, jota 1600-luvulla britit toivat Intiasta Eurooppaan.
MISTÄ TULEE SUOMENKIELINEN NIMITYS FARKKU?
Miksi farkkuka kutsutaan farkuiksi? Kirjakielellä farkut ovat farmarihousut. Farkkua alettiin kutsuttua ensin farmareiksi. Sana juontuu englannin sanasta farmer eli maanviljelijä. Farkku-sanaa on käytetty 1950-luvun lopulta lähtien. Helsingin slangissa farkkuja on kutsuttu myös dongareiksi (eng. dungarees).
MITÄ ON DENIM JA MISTÄ SEN SININEN VÄRI ON PERÄISIN?
Denim on puuvillatekstiili, jossa kude kulkee kahden tai useamman loimilangan alla. Alkuperäinen denim-kangas värjättiin käytännöllisyyden vuoksi indigokasveista saatavalla värillä, joka soveltuu erittäin hyvin puuvillakankaan värjäämiseen. Nykyisin puuvillan värjäämiseen käytetään synteettistä indigoa.
Värjäyksessä väriaine eli indigo jää kuidun pinnalle. Näin sininen väri pysyy kankaan päällyspuolella ja nurjanpuolen kudelangat jäävät valkoisiksi. Kun nurjanpuolen kudelangat jäävät valkoisiksi, niin ne eivät värjää farkkuja käyttäessä jalkoja siniseksi. Myös tästä syystä farkkukankaalla on ainutlaatuinen kyky haalistua käytössä toistuvien ja kovien pesukonepesujen jälkeen. Farkku vaatii kankaana hoitoa ja huolenpitoa.
FARKKUKANKAAN HISTORIAA
Maalaukset ovat paljastavat farkkukankaan historiaa. Taidehistorioitsijat löysivät 2010 kolme maalausta, jotka esittivät muun muassa farkkukankaaseen pukeutunutta ompelijatarta ja kerjäläispoikaa. Nämä maalaukset ovat vuodelta 1655. Ne todistavat, että farkkukangas on paljon vanhempi keksintö, mitä ajatellaan.
Euroopassa 1600-luvulla paksu ja kestävä denim oli suosittu köyhien keskuudessa. Materiaali oli tuolloin edullista valmistaa. Myös Yhdysvalloissa käytettiin denimiä 1700-luvun loppupuolella lähinnä rakennus- ja työmailla sekä merenkulussa farkkumateriaalin äärimmäisen kestävyyden vuoksi. Vaatteeksi sitä ei kukaan ollut vielä silloin kehitellyt.
FARKUN HISTORIA
Farkut kehitti Nevadassa asuva räätäli Jacob Davis 1870-luvulla, hän alkoi ommella demin kankaasta housuja. Nämä housut saivat suosionsa kaivosmiesten, metsureiden ja rautatieläisten työvaatteita. Syynä suosioon oli farkkukankaan kestävyys.
Tähän aikaan jenkeissä kaivostyöläiset käyttivät taskukelloa, johon etuosassa sijaitseva pieni tasku alkuperin oli tarkoitettu. Kelloja ei voinut laittaa isompaan taskuun, etteivät ne olisi kadonneet tai menneet rikki. Työmiehet eivät pitäneet työskennellessään päällään takkeja tai liivejä, joiden povi- tai rintataskuun kellon olisi voinut sijoittaa. Nykyisin tämä tasku tunnetaan kolikko taskuna.
Raskaassa työssä käytetty farkku, alkoi hajota venyvistä kohdista. Farkkujen kehittäjä Jacob Davis Yritti miettiä tapaa millä vahvistaa housujaan. Hän päätti laittaa metalliniitit eli napinpohjia näihin rasitus kohtiin kuten, taskun kulmiin, jotta ne kestäisivät pitempään. Se oli heti hitti, joten hän halusi patentoida prosessinsa. Ongelmaksi koitui raha patentoinnille, johon hänellä ei ollut yksin varaa.
Niinpä hän lähestyi Levis Straussia, joka harjoitti kuivatavaraliiketoimintaa mm. myi kangasta. Davis paljasti ainutlaatuisen tavan, jolla hän teki housuja asiakkailleen. Patentointiin hän tarvitsisi liikekumppanin, jotta patentti saataisiin maksettua. Strauss innostui tästä ideasta ja suostui. Patentti myönnettiin Jacob Davisille ja Levi Strauss & Companylle 20. toukokuuta 1873; ja siniset farkut syntyivät. Tällöin he olivat ainoa yhtiö, joka sai myydä niitattuja farkkuja, tämän johdosta suosio kasvoi.
Strauss jatkoi myös muita liiketoimintoja uransa aikana sekä oli yksi kaupungin suurimmista hyväntekijöistä. 1800-luvun lopulla Levi oli edelleen mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa.
Haettu patentti vanheni 1890 vuonna, jolloin XX vyötärölle annettiin eränumero “501®” - Levi ja hänen veljenpoikansa perustivat yrityksen virallisesti. Levi Strauss kuoli perjantai vuonna 1902. Muut uudemmat yritykset alkoivat jäljitellä alkuperäistä ideaa, näin housuista voi löytää viitteitä tästä kuten vuosilukuja.
FARKKUFAKTAT
- Levi Strauss ei ikinä itse pitänyt farkkuja, koska hän oli varakas liikemies, ja farkut oli tehty köyhille.
- 1870 luvulla (sepaluksen)napit vaihtuivat luun sijaan metalli nappeihin.
- Vuonna 1927 farkuissa nähtiin ensimmäistä kertaa vetoketju, joka piti sepaluksen paremmin kiinni.
- Aikaisemman nappi kiinnityksen ohella, jonka jälkeen vetoketju vakiintui farkun suosion kasvaessa.
- Farkku on valmistettu puuvillasta ja se on vegaani materiaali